Monelle tuttu hetki: päätös tuntuu kirkkaalta ja suunta selkeältä. ”Nyt aloitan. Nyt teen tämän kunnolla.” Ajatus tuo mukanaan jopa helpotusta. Samaan aikaan tähän ajattelutapaan kätkeytyy vaade, joka on arjessa yllättävän raskas kantaa.
Täydellisyyden paine arjessa
Kaikki tai ei mitään -ajattelussa maailma jakautuu helposti kahteen ääripäähän. On hetkiä, jolloin onnistutaan täydellisesti ja hetkiä, jolloin kaikki tuntuu kaatuvan. Väliin jäävät tavalliset päivät voivat tuntua merkityksettömiltä, vaikka juuri niistä rakentuu suurin osa arjesta.
Arki ei pysy samanlaisena päivästä toiseen. Uni vaihtelee, työ kuormittaa eri tavoin, mieliala elää.
Kun hyvinvointia tarkastellaan mustavalkoisen ajattelun kautta, pienetkin muutokset voivat tuntua suurilta takaiskuilta. Tässä kohtaa moni pysähtyy. Kykyä ja osaamista löytyy kyllä, mutta rima on asetettu niin korkealle, että siihen on arjen keskellä vaikea yltää.
Miksi pienetkin katkokset tuntuvat suurilta
Kun tekeminen perustuu vahvaan alkuun, mutta joustamattomaan toteutukseen, katkokset voivat tuntua epäonnistumiselta. Yksi väliin jäänyt harjoitus tai kiireinen viikko voi saada koko suunnan katoamaan.
Pysyvä muutos rakentuu kuitenkin toistettavista, realistisista teoista, ei täydellisistä jaksoista. Tavoitteet eivät katoa, kun niistä irrottaa suorittamisen paineen. Ne muuttuvat ennemmin tekemisen sivutuotteiksi. Kun katkokset tulkitaan osaksi prosessia eikä merkiksi epäonnistumisesta, niiden merkitys muuttuu.
Tilaa keskeneräisyydelle
Irrottautuminen mustavalkoisesta ajattelusta alkaa usein tiedostamisesta. Kun huomaa ajattelevansa, että kaiken pitäisi sujua täydellisesti, syntyy mahdollisuus valita toisin.
Keskeneräisyys voi tuntua aluksi vieraalta. Se haastaa ajatuksen siitä, miltä etenemisen pitäisi näyttää. Samalla se tuo tilaan keveyttä: kun tavoite ei nojaa täydellisiin päiviin, tekeminen voi jatkua silloinkin, kun olo on tavallinen.
Henkilökohtaisessa valmennuksessa muutosta tarkastellaan usein nykytilanteen ja tavoitteen välisenä polkuna, jossa pienet askeleet vievät eteenpäin. Tämä ajattelutapa auttaa näkemään, että eteneminen ei ole kiinni yksittäisistä hetkistä.
Ehkä tärkein oivallus liittyy siihen, miten muutosta ylipäätään ajattelee. Hyvinvointi on jotain, joka elää arjen mukana. Kun ajattelu joustaa, myös tekeminen muuttuu. Jokainen päivä on mahdollisuus jatkaa siitä, mihin viimeksi jäi.
Se riittää pitkälle.
Haluatko sä joustavalla otteella tehdyn ohjelman, jonka avulla saat kestävää hyvinvointia? Hienoa! Pistä viestiä, niin katsotaan, miten tämä rakennetaan juuri sulle.